Kerron tässä esimerkin siitä, mitä pieniä “huomionosoituksia” Jumala joskus tekee arjen keskellä.
Jumala on ihana… Mä olin “pönttökeikalla” molempien lasteni kanssa tänään. Tällä kertaa oltiin eräässä lasten iltapäiväkerhossa. No, “kerhotäti” tuli meidät hakemaan ja kun oltiin päästy perille toiselle puolelle kaupunkia niin huomasin, että yksi pönttö nimeltään De l’Amour oli jäänyt kotiin. Harmittelin sitä kerhotädille, sillä kyllä mä nyt tähän asti olen pitäny huolen, että kaikki on vierailuilla ja näyttelyissä yms. mukana…. Sanoin, että se kyseinen pönttö olis ollut just tarpeellinen olla siellä esillä! Se kertoo Jeesuksen kaikenvoittavasta rakkaudesta jokaista meitä kohtaan. Siinä on päivänkakkara, jonka jokaisessa lehdessä lukee ”rakastaa”, “rakastaa”, “rakastaa”… (Tiedättehän tän “rakastaa, ei rakasta, rakastaa”-jutun)
Tämä taisikin olla Jumalan järjestämä homma. Kerhotäti antoi oman autonsa avaimet ja sanoi, että “kyllähän sä ehdit sen vielä hakea”… No ei kun matkaan. Siinä ajellessa näin, että tädin autossa oli kasettisoitin, jossa oli kasetti. Olisin halunnu kuunnella kenties jotain musiikkia, mutta ensin otin kasetin ulos katsoakseni mitä se sisälsi ja arvatkaa mitä: Eliina Heinosen puheen otsikolla “RAKASTAN, EN RAKASTA, RAKASTAN…”!!! Siis WAU! Mä hilluin ja hihhuloin itsekseni siinä autossa, että “JEEEEEE! Kiitti Jeesus, sä oot mahtava!”
Tämän kaltaiset tapaukset on juuri sitä, kun “Jumala puhuu”. Usein vaan meiltä jää se huomaamatta, varsinkin uskonelon alkuvaiheessa. Silloin ei ehkä malta niin keskittyä siihen, että ottaisi selvää “Jumalan kielestä”, josta vähän kirjottelinkin joku aika sitten.
Kerhotäti, Jeesus halusi kertoa nimenomaan sinulle, että Hän rakastaa sinua YLI KAIKEN!!! Sinä olet Hänen silmäteränsä, Hän ei jätä sinua yksin ottamaan yhtäkään askelta! Sun elämäsi on Hänellä, HÄN PITÄÄ SINUSTA HUOLEN!
Eikä Herra jättänyt palkitsematta muakaan…. Olen pitkän aikaa (tai no,monta päivää) toivonut, että joku toisi mulle tulppaaneja. Viimeksikin tuossa kaupassa käydessä ihastelin kimppuja, mutta kun ei ollut rahaa, niin sanoin Isälle, että laittaisit sä jonkun mukana mulle tulppaanikimpun? Ja tiedättekö: tänään kun homma oli lasten iltapäiväkerhossa ohi, niin tämä samainen kerhotäti kiitti mua ja mun lapsiani vierailusta ja OJENSI MULLE KIMPUN, JOSSA OLI MM. KAKSITOISTA TULPPAANIA!!! WAAAAUUUUU!!!!! Eikö meillä ole elävä Jumala?! Ei ole mitään sellaista, joka olis Hänen tietämättömissä, ei pieninkään pyyntö tai huokaus. Kiitos Isä, oot ihana.

