OLIN ONGELLA JA MENEN VIELÄ! t:piispa

VOIHAN VENÄJÄ!

Tämä artikkeli ei tosiaankaan ole millään muotoa hengellinen, mutta puhallampa ajatuksen kuitenkin pois mielestäni, sillä asiaa voisi kuvata sanalla “pöyristyttävää”. Joskus kirjotin aatteita (tai siis ajatuksia, aatteista voi olla riskaabelia puhua tässä yhteydessä…) liittyen Politkovskajaan ja Litvinenkoon. Tänään oli taasen Länsi-Savossa pikkujuttu, kuinka Venäjä uhkailee Viroa. Ihan oikeasti, en tiedä kuka näistä asioista päättää vai onko itänaapurissamme jokaikinen piuha yhden käsissä (todennäköisesti), mutta Venäjästä alkaa pikkuhiljaa syntyä kuva täysissä vaipoissaan kiukuttelevasta kolmevuotiaasta, jolla on kovat piipussa. Tässä on teksti suoraan Länkkäristä:

“Venäjä esitti Virolle nootin Pronssisoturista

Venäjä toimitti maanantaina Virolle nootin, jossa pyydettiin Viroa luopumaan Tallinnan keskustassa sijaitsevan neuvostosotilasta esittävän muistomerkin siirrosta. Viron Moskovan-lähettiläälle Marina Kaljurannalle ojennetussa nootissa varoitettiin jälleen kerran, että patsaan siirto saattaa heikentää Viron ja Venäjän välejä.”

SIIS HALOO!!!! Miten joku niin… ISO voi olla niin pikkumainen? Kun ajattelee yksinkertaisen asian niin kuin se on, niin Viro on entinen Venäjän miehittämä valtio (siis Neuvostoliitto tai Venäjä, ihan sama maa, eri nimellä vaan. Vastuutahan nimen vaihto ei poista.), jonka pääkaupungin ydinkeskustassa pönöttää valloittajasotilaan patsas. Ja Viro ei saisi SIIRTÄÄ sitä, koska “se saattaa heikentää Viron ja Venäjän välejä”??? Hoh hoijaa… Kuka vaihtaisi vaipat?

2007

Niimpä vaihtui vuosi taasen, tänä vuonnakin sain olla Nokia Mission tapahtumassa. Nythän se oli Hartwall Areenalla. Vaikka sanotaan, että ei Jumalan perässä tarvitse Helsinkiin lähteä, niin kyllähän se on niin, että on hienoinen ero siinä ottaako uuden vuoden vastaan kymmenen tuhannen siskon ja veljen kanssa, vai yksin kotona! Mä siunaan täydestä sydämestä Koivistoa ja koko Nokia Mission tiimiä. Harva suomalainen seurakunta tekee niin paljon ja niin laajaa evankeliointityötä kuin he.

Itse tapahtuma oli aivan mahtava suurelta osin sen vuoksi, että paikalla Pyhän Hengen läsnäolossa oli niin paljon uskonsisaria. Koko tapahtuman nimenä oli “Oi nouse Suomi” ja se tietenkin näkyi puheissa ja opetuksissa. Henkilökohtaisesti odotin erityisesti Chuck Piercen puhetta ja täytyy sanoa, että en olisi mieluummin ollut missään muualla kuin juuri siellä kuulemassa, mitä sanottavaa hänellä oli! Toivon, että hänen puheensa saa jossain vaiheessa imuroitua Nokia Mission nettisivuilta.

Asia, joka mua ja ilmeisesti monia muitakin jäi harmittamaan, että kaikkien muiden puheita säestivät mahtavat “aamenet” ja taputukset, mutta Chuck Piercen tuodessa Jumalalta saamaansa profetiaa Suomelle ja kertomaan, kuinka hän itse oli rukoillut meidän kansamme puolesta jo 1980-luvulta saakka, ihmiset istuivat kuin tatit paikoillaan! Kerta kaikkiaan kummallista. Ihan kuin koko porukka olisi jotenkin…. pyydellyt anteeksi tai muuten vain kyyristellyt penkeissään, kun tuli ulkomaan rohveetta julistamaan. Toisaalta se oli tosi hyvä, että kuultiin kaikki, mitä Pierce puhui, näin ei kaikkien puhujien kohdalla ollut.

No, mutta vuosi vaihtui silti ja hyvä oli, että vaihtuikin! Älkää vaan raahatko enää tähän vuoteen niitä vanhoja leilejänne, joissa viininne tähän saakka on ollut!